Ryhtiä ja asiantuntemusta päättäjien poliittisiin intohimoihin
(Tässä alkuperäinen mielipidekirjoitus. Julkaistu versio löytyy: TS 18.10.)
Pitkämäki-Kähäri -alueen kaavoituksen ja rakentamisen suunnittelu ja päätökset ovat olleet erityisen kauan Turun kaupungin pohdinnassa. Edelleen suunnitelmat eivät näyttäydy selkeinä kuntalaisille ja on epätietoisuutta siitä, mihin kaupunki alueella pyrkii niin liikenteen, ympäristönsuojelun kuin asumisviihtyvyyden osalta.
Jos tällä hetkellä suunnittelussa olevat kohteet toteutetaan, tarkoittaa se vanhan ja asukasviihtyisän pientalovaltaisen asuinalueen muuttamista kahden kerrostaloalueen varjostamaksi alueeksi, jonka läpi on vedetty läpikulkutie.
Turun kaupungilla on virallinen mandaatti tehdä erilaisista näkemyksistä yhdistävä suunnitteluratkaisu eli kokonaissuunnitelma alueen vahva identiteetti huomioiden. Kun tätä kokonaisvaltaista suunnitelmaa ei ole tehty, suunnittelu alistuu markkinavoimille ja viranomaisvastuu mitätöityy. Esimerkkinä on Pukkilan alue rakentamisessa, missä yhdelle kaupungin paraatipaikoista rakentuu nykyajan asumisarvojen vastainen betoni-kerrostalolähiö. Alue ei vastaa nykyaikaista kaupunkisuunnittelua, pikemminkin rakennuttajatahon taloudellisten intressien maksimointia.
Me alueen asukkaat olemme erittäin huolestuneita siitä, millä suunnittelu- ja päätöksentekoprosessilla alueemme keskeisiä kaavoitus- ja rakennushankkeita nyt jatkossa viedään eteenpäin.
Suurin haaste kaupungin ja asukkaiden yhteistyölle näyttäisi olevan avoimen ja suoran keskusteluyhteyden vähyys päättäjien ja asukkaiden välillä sekä tosiasioiden tunnistaminen ohitse poliittisten intressien. Kun edetään liikenneratkaisuissa ja Pitkämäen liikekeskuskaavan toteuttamisessa faktojen huomioimisen ja alueen identiteetin säilymisen tulee olla se prioriteetti, millä kaupunki päätöksiään tekee.
Liikenneratkaisuissa on toistaiseksi kaupungin puolelta todettu vain yksi ratkaisu, Kähärin puistotie. Tietä on suunniteltu vuodesta 1948. On tosiasia, että suunniteltu kolmio Elämyskeskus – Pukkila – Pitkämäen liikekeskuskaava lisää asukasmäärää ja liikennettä, mutta on myös tutkimuksiin perustuvaa tietoa siitä, miten uudet tiet synnyttävät itsessään uutta liikennettä.
Jo pelkästään Pitkämäki-Kähäri -alueen pikkuteiden rauhoitus nopeuksien laskemisella vähentäisi ylinopeuksia, mikä tulevan liikenteen kasvu huomioiden on välttämätöntä. Pikkuteiltä yhteydet pääteille säilyisivät ja pääteillä olisi mahdollista ajaa suurempaa perusnopeutta.
Näitä esimerkkejä ”rauhoitetusta pikkuteistä” on runsaasti Euroopan kaupungeissa, mm Tanskassa ja Saksassa.
Pikkutiet lähiöissä on teknisesti toteutettu siten, että siellä ei edes pysty ajamaan kovaa ja liikenne sujuu turvallisesti ja asukkaita tyydyttävällä tavalla. Turun kasvaessa tulisi kokeilla suurkaupungeissa hyviksi havaittuja liikenneratkaisuja.
Väitteet liikenteen kovasta kasvusta ja haitoista ovat näkemyksiä, jotka pohjautuvat siihen, että mitään ei voida tehdä tämän hallitsemattoman kasvun pysäyttämiseksi. Mutta sitä varten kaupungilla on kaavoitus ja liikennesuunnittelu, että se estää haitalliset ympäristöön ja asumiseen kohdistuvat ratkaisut asuinalueilla. Ei se, että rakennetaan yksi tie puiston läpi todellakaan voi olla ratkaisu tähän muuttuvaan ympäristöömme. Koko repertuaari nykyaikaisesta liikennesuunnittelusta kaupunkilähiössä on käyttämättä.
Kaavoitus – ja liikennesuunnittelun tulisi ensivaiheessa ottaa tiukka lähtökohta, niin ettei anneta yksityisautoilun hallitsemattomasti ja merkitsevästi kasvaa.
Lisätään liikenneturvallisuutta rajoituksin sekä alennetaan ajonopeuksia. Näin pikkutiet voidaan rauhoittaa. Tällöin myös alueen liikenneturvallisuutta pidetään suuremassa arvossa kuin pienimmänkin riesan välttäminen autoilijoille. Ja tarvitaan yhteyksiä ulosmenoteiden ulkopuolelle. Eräs tällainen mahdollisuus voisi olla eritasoristeykset – esim. Klinkkerinkadun alueelle. On myös varmasti perusteltua hakea kokonaisratkaisua, joka huomioisi liikenteen tarpeet lähialueilla (vähintäänkin entisen Postin jakelukeskuksen alue sekä Manhattanin ympäristö). Ryhdytään tekemään jotakin alueen asukas- ja liikennemäärien kasvulle, eikä vain todeta, että näin on käymässä.
Pitkämäen liikekeskuskaavan osalta alueemme asukkaat ovat yksimielisiä siitä, että alueelle tulisi rakentaa monipuolinen ja viihtyisä asuinympäristö pientaloista, townhouse-tyyppisistä kaupunkipientaloista sekä puukerrostaloista. Tämäntyyppinen uuden urbaanin asumismuodon tuottaminen tarjoaisi hyvän pohjan houkutella uusia asukkaita ja lapsiperheitä Turkuun.
Huolimatta siitä, että perustelut tällaiselle uudelle ratkaisulle ovat olemassa, vie kaupunki eteenpäin ehdotusta, joka pohjautuu selkeästi kerrostalovaltaiseen suunnitteluun ja joka on aikansa elänyt ja toimimaton verrattuna uudempaan ja modernimpaan, aiemmin mainittuun ehdotukseen.
Yhdistyksemme vastusti liian tiivistä ja korkeaa Pukkilan rakentumista. Olemme jälleen saman haasteen edessä: kaupunki näyttää jättävän alueen identiteetin ja ympäristöarvot huomioimatta tilanteessa, missä on asukaslähtöisempi vaihtoehto toteuttaa valmisteltava kaava, joka houkuttelisi alueelle uusia asukkaita.
On toivottavaa, että päätöksentekoprosessi kaupunkisuunnittelussa ei toista Pukkilan massalaitoksen osalta tapahtunutta virhettä ja lainvastaista arviointia. Kaupungin on huomioitava ajoissa viihtyvyyden, asukaslähtöisyyden, ympäristönsuojelun ja terveellisen asumisen kriteerit aluettamme koskevissa ratkaisuissa.
Pitkämäen Omakotiyhdistys ry:n johtokunta:
Markku Mäkitalo, Ari Koskinen, Siw Abrahamsson, Christian Hoffmann, Timo Laaksonen, Taru Lehtinen, Jari Nurmi, Jenna Pikander, Juha Rounas.
